Satonäkymät ja varastotilanne
Kevättyöt aloitettiin etelässä jo huhtikuun puolella ja muualla Suomessa pääosin toukokuun alkupuolella. Lumet sulivat aikaisin ja pellot paljastuivat nopeasti, mutta syvällä oleva routa, pakkasyöt ja sateiden puute hidastivat kasvukauden käynnistymistä ja kevättöiden etenemistä. Syysviljojen talvehtiminen on pääosin onnistunut kohtuullisesti, mutta vaihtelu alueittain ja lohkojen välillä on suurta. Kasvustot ovat paikoin laikukkaita ja talvituhojen aukkopaikkoja esiintyy, kun samaan aikaan parhaimmillaan kasvustot voivat suhteellisen hyvin. Kylmä ja kuiva kevät hidasti alkukehitystä, ja erityisesti kuivilla lohkoilla oraiden kunto on kärsinyt. Kevään keskeinen piirre oli matala lämpötila ja kuivuus. Toukokuun aikana tulleet sateet olivat monin paikoin pelastavia ja hyvä lähtökohta kevätkylvöjen ja kasvuun lähdön onnistumiselle. Sato-odotukset ovat alustavien arvioiden mukaan positiiviset.
Varastotilanne on vuodenaikaan nähden korkeahko. Siilovaraukset tehtiin kevään aikana asiakkaille tulevan sadon varastoimiseksi, joskin haasteita varastotilojen järjestämiseksi oli monilla varastoilla. Leimaa antava tilannekuva onkin, että kokonaan vapaita/tyhjiä siiloja on entistä vähemmän, kun eri laaduille on varattuna vajaita siiloja. Huomioitavaa edelleen on, että varastoitavien laatuluokkien määrä ja tarve on ennallaan, jolloin näköpiirissä ei ole nopeaa helpotusta tilanteeseen. Koska siiloja on rajallinen määrä, pitää joitakin viljalajeja keskittää entistä enemmän eri varastoille, jotta tarvittaville laatuluokille on sopivasti tilaa. Asiaa käydään läpi säännöllisissä siilopalavereissa ja eri viljalajien keskittämisistä sovitaan tarvittaessa asiakkaiden kanssa.
Palveluhinnat satovuodelle 2026 / 27 on päivitetty ja palveluhintoja korotetaan keskimäärin 3,5 prosentilla 1.7.2026 alkaen.
Monet kustannuserät kuten palkat, alihankinnat, materiaalit ja polttoaineet nousevat ja niiden vaikutus on siirretty hintoihin. Esimerkkinä mm. sähköverkkojen siirtohinnat nousevat, laboratoriolaitteiden ja analyysitarvikkeiden sekä huoltojen toimittajahinnat ovat jo nousseet.
Merkittävät kehityspanokset jatkuvat laitteiden uusintainvestointeihin, turvallisuusinvestointeihin sekä digitalisaation kehitykseen. Kattavan kunnossapidon ja rakennuskorjausten kautta kohdistuu edelleen noussut kustannuspaine.
Viljojen käsittelyn hinnat nousevat 3,6 %, viljankuivauksen 9,0 % ja muiden viljatoimintojen sekä -analyysien 3,4 %.
Inflaatio on Suomen Pankin (SP) mukaan nousussa, taustalla maailmantilanteen epävarmuus sekä energian hintojen nousu. SP:n ennusteen mukaan inflaatio vuodelle 2026 on viimeisen väliennusteen mukaan 1,9 %.
Toimitusehtojen mukaan Viljava varaa oikeuden muuttaa hintoja, jos yleisessä kustannustasossa tai -rakenteessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Viljava pidättää myös oikeuden muuttaa hinnastoa, mikäli toimintaan kohdistuu merkittäviä/suoria/tms. viranomais- tai verotusteknisiä kustannuseriä. Toimitusehtomme pysyvät ennallaan ja ne löytyvät Suomen Viljavan nettisivuilta.
Viljavan toiminta – Elinvoimainen viljaketju ja sen kehittäminen
Rakennamme viljaketjun kestävyyttä ja kilpailukykyä monin eri tavoin. Hyödynnämme sivuvirtoja uusiutuvan energian lähteinä, kehitämme viljalogistiikkaa ja rakennamme digitaalista viljaketjua sekä vähennämme toimintamme ympäristövaikutuksia. Tytäryhtiömme Oat Mill Finlandin toiminnan myötä olemme mahdollistamassa suomalaisen elintarvikeviennin kasvua.
Asiakkaamme kokevat Viljavan roolin viljaketjussa merkittävänä. Meidät arvioidaan luotettavaksi ja uudistumiskykyiseksi toimijaksi, jonka palvelu on sujuvaa ja helppoa. (Lähde: Viljavan vuosittainen asiakastyytyväisyyskysely)
Digitaaliset ratkaisut tehostavat viljaketjun toimintaa
Pitkäjänteinen työ viljaketjun tiedonsiirron digitalisoimiseksi on edennyt voimakkaasti. Digitaalisen rahtikirjan käyttö on kasvanut lyhyessä ajassa moninkertaiseksi tehostaen viljalogistiikan prosesseja. Viljakuormien digivastaanottojen määrä nousee jatkuvasti ja digitaalinen viljapassimme yleistyy. Jatkamme edelleen panostusta digitaalisiin ratkaisuihin. Digipassi 2.0 mahdollistaa vastuullisuuteen ja laatuun liittyvien tietojen käsittelyn osana prosessia.
Uusiutuvaa energiaa ja vähemmän päästöjä
Kasvatamme omaa uusiutuvan energian ja energiaraaka-aineen tuotantoa. Hyödynnämme sivuvirtoja – viljanpuhdistusjakeita ja kaurankuoria – uusiutuvan energian lähteinä. Kaikki viljanpuhdistusjakeet hyödynnetään jo uusiutuvan lämpöenergian tuotannossa. Kauramyllyn sivutuotteen, kaurankuoripelletin, tuotanto kasvaa.
Tavoitteemme on vähentää oman toimintamme sekä arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Kehitämme edelleen CO2-laskentaa. Alkutuotannon ilmastovaikutusten pienentämiseksi teemme yhteistyötä vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) kanssa kestävän viljelyn edistämiseksi. Tutkimme myös mahdollisuuksia viljalogistiikan päästöjen pienentämiseksi.
Luonnon monimuotoisuus
Haluamme varmistaa, että toimintamme on luonnon ja ympäristön kannalta kestävää myös pitkällä aikavälillä.
Olemme arvioineet sekä oman toimintamme että arvoketjun olennaiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Tunnistettujen vaikutusten pohjalta olemme laatineet tuleville vuosille toimintasuunnitelman riskien hallintaan ja haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Näitä ovat esimerkiksi tuholaistorjuntaan, CO2-päästöjä tuottaviin typpilannoitteisiin ja luontoherkkien alueiden huomioimiseen liittyvät toimenpiteet.
Lisää työstämme elinvoimaisen viljaketjun hyväksi voit lukea vuosikertomuksestamme kotisivuiltamme, josta löytyy myös ensimmäinen vastuullisuusraporttimme (VSME).