1991

Viljavarastot ovat ääriään myöten täynnä edelleen ja velkaa on enemmän kuin yhtiön vuotuinen liikevaihto. Viljan ostot pysäytetään.

Neuvostoliitto hajoaa. Entisen Neuvostoliiton alueella on pulaa viljasta mutta talousolot ja poliittinen tilanne ovat sekavat eikä Viljavaraston täynnä olevia siiloja saada markkinoitua sinne.

Tilanne on kestämätön ylisuurien varastojen takia ja pakkotilanteessa viljojen hintoja alennetaan. Näin valtion vastuuta viennin rahoituksessa saadaan kevennettyä tuntuvasti ja tarvittavat vientitukimiljoonat saadaan kerättyä valtion varoista. Tilanne normalisoituu varastotilojen osalta mutta tulos painuu erittäin tappiolliseksi.

Siemenhuolto siirtyy kansallisesta kansainväliseksi. Yhteistyö aloitetaan Suomen ja Norjan viljavarastojen (Statens Kornforretning) välillä. Tavoite on rahoittaa kansallisen siemenhuollosta koituvia kuluja. Samalla kehitetään siemenliiketoimintaa Pietarin suunnalla ja Viljavarasto liittyy osakkaaksi Venäjän Kylvösiemen-yhtiöön (Rossijskije semena) mutta käytännössä yhteistoimintaa harjoitetaan Krasnaja Baltika-sovhoosin toimintaa jatkavan venäläisyhtiön kanssa.